Hallitus on päättänyt poistaa työttömyysturvan lisäpäivät. Muutos tulee voimaan asteittain 2023 alkaen. Tarkoituksena on nostaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta. Eläkeputken poistaminen voi heikentää ikääntyneiden työttömien toimeentuloa. Kokonaispakettiin kuuluu muitakin toimenpiteitä.
Nykyisen lainsäädännön mukaan palkansaajan perus- ja ansiopäivärahaa voidaan tietyin edellytyksin maksaa enimmäisajan estämättä, kunnes hakija jää eläkkeelle. Malli on turvannut ikääntyneiden työntekijöiden toimeentulon vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka.
Näillä säännöillä on siis käytännössä luotu niin sanottu eläkeputki. Samaan aikaan lisäpäivien rahoitukseen liittyy työttömyysturvan omavastuumaksu, joka on käytännössä lisännyt työnantajan maksuriskiä työntekijöiden ikääntyessä.
Järjestely mahdollistaa työntekijä jäämisen pois työelämästä ennen eläkeikää ja samalla se luo työnantajille kannusteen tarjota ikääntyvälle työntekijälle mahdollisuuden jäädä pois. Ikävä sivuvaikutus on ollut myös se, että kynnys palkata eläkeikää lähestyvä työnhakija on voinut nousta. Rakenne on johtanut siihen, että Suomessa ikääntyneiden työllisyysaste on heikko. Tämä näkyy ikävällä tavalla myös YTK:n jäsenistössä, jossa eläkeikää lähestyvien työttömyysaste on yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden.
Hallitus on linjannut, että mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin poistetaan. Muutos tulee asteittain voimaan 2023 alkaen siten, että lisäpäivien alaikäraja nousee vuodella jokaisella 1963 ja sen jälkeen syntyneellä ikäluokalla. Lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä.
Tällä hetkellä lisäpäiväoikeus on mahdollinen, jos
Hallituksen linjaukseen liittyvän kirjauksen mukaan lisäpäiväoikeus poistuisi 2023 alkaen seuraavalla tavalla:
Lisäpäiväoikeus on mahdollinen, jos
Lisäpäiväoikeutta ei enää ole, jos
Lisäpäivien poistamisen yksityiskohdat selviävät, kun asiaa koskeva laki myöhemmin valmistellaan kolmikantaisesti. Asiaan vaikuttaa myös, jos enimmäismaksuaikaan tulee muutoksia.
Lisäpäivien poistamisen vastapainoksi hallitus linjasi useista muista työllisyystoimista, joilla tuetaan 55-vuotta täyttäneiden työllisyyttä.
Nykyisen muutosturvan lisäksi luodaan uusi muutosturvapaketti. Tässä uudessa muutosturvapaketissa kaikille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet yli 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa, rahoitetaan työntekijän palkkaa vastaavasti 2 kuukautta koulutusta ja 1 kuukausi irtisanomiskorvausta, joka ei siirrä työttömyyspäivärahan alkamisajankohtaa. Lisäksi nykyisen muutosturvan työllistymisvapaata pidennetään.
Uusi muutosturvapaketti tulisi asteittain voimaan vuodesta 2023 alkaen. Muutosturvan rahoitukseen osallistuisivat työnantajat siten, että nykyinen omavastuumaksu ja uusi muutosturvamaksu huomioidaan järjestelyssä.
1.1.2023 alkaen 55 vuotta täyttäneillä pitkäaikaistyöttömillä olisi oikeus kymmenen kuukauden palkkatukeen. Samalla myös työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin.
TE-palveluiden osalta ikääntyneiden työllisyyttä tuetaan 1.1.2023 alkaen siten, että muutosturvan työllistymisvapaata voisi jatkossa käyttää myös osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen sekä muutosturvakoulutuksen aloittamiseen. Lisäksi irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä nopeutettaisiin siten, että työhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelma tehtäisiin jo irtisanomisaikana.
Työllisyyttä pyritään vahvistamaan myös siten, että 55-vuotta täyttäneiden ja saman työnantajan palveluksessa pidempään olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön vahvistettaisiin. Nykylainsäädännön mukaan omasta-aloitteesta tehty työsuhteen osa-aikaistaminen on este sovitellun työttömyysetuuden maksamiselle. Työttömyysturvalakiin ei kuitenkaan tehtäisi muutoksia. Sen sijaan muutos toteutettaisiin kehittämällä työaika- ja työsopimuslakia.
Lisäksi työssä jatkamista edistettäisiin tarkistamalla työturvallisuuslakia sekä toteuttamalla kuntoutuskomitean antamia esityksiä.
Aivokasvaimesta selvinnyt Niko Heiniluoma joutui vaihtamaan alaa sairautta seuranneen työkyvyn aleneman takia. Uusi ura löytyi pitkäaikaisesta haaveammatista tehtävässä, jossa Heiniluoma pääsee hyödyntämään monipuolista osaamistaan oman jaksamisensa ehdoilla. Apuna työllistymisessä oli Keski-Suomen TE-toimiston työhönvalmennus osatyökykyisille ja Spring Housen valmentaja.
Sosionomina kirkon nuorisotyössä ja lastensuojelussa ennen sairastumistaan työskennellyt Heiniluoma pääsi työeläkevakuutusyhtiö Varman ammatillisen kuntoutuksen kautta työkokeiluun oman alansa tehtäviin.
Kolme kuukautta kestänyt työkokeilu maahanmuuttajien tuetun asumisen yksikössä osoitti, että Heiniluoma pystyisi tekemään puolikkaita työpäiviä niin, että työskentely keskittyisi aamupäiviin, jolloin hänen vireystilansa on parhaimmillaan. Sosiaalialan kaksi- ja kolmivuorotyöhön Heiniluoma ei kuitenkaan enää kykenisi. Hän olisi osatyökykyinen, kunhan itselle sopiva ala ja työtehtävä löytyisivät.
”Työkokeilun päätyttyä jäin osatyöttömäksi sovitellun ansiopäivärahan turvin. Edessä oli vaikea syksy ja talvi, koska pimeä aika lisää väsymyksen oireitani merkittävästi. Kyllähän minä työtä olisin halunnut tehdä, mutta en vain sitä jaksanut etsiä tai hakea”, muistelee Heiniluoma.
Lue Nikon tarina.
